Hyvinvointialueen haasteet jatkuvat
Valmista ei hyvinvointialueellamme tullut viime vaalikaudella ja nykyinen vaalikausi on vähintäänkin yhtä haasteellinen, erityisesti rahoituksen ja resurssien suhteen. On hyvä muistaa lähtökohta; valtion rahoituksen on turvattava perustuslain edellyttämällä tavalla riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Näin ei tällä hetkellä ole! Hoitotakuukin on vain juhlapuheita! Ilman lisärahoitusta hyvinvointialueet ovat mahdottoman edessä.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen rahoitus oli viime vuonna reilusti alijäämäinen nykyiseen tarpeeseen nähden. Koko vuoden 2024 tilikausi muodostui 46,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Näen asiassa positiivisena vain sen, että erilaisia säästötoimenpiteitä on edes yritetty tehdä vaikka tilanne on ollut rahoituksen kannalta erittäin haastava. Monella muulla hyvinvointialueella säästötoimenpiteet ovat olleet lähinnä silmänlumetta.
Lainsäädännön mukaan hyvinvointialueemme talouden on oltava tasapainossa ja alijäämien katettu vuoden 2026 lopussa. Vuoden 2024 lopussa katettavaa alijäämää oli lähes 70 miljoonaa euroa joten en näe realistisena tavoitteen saavuttamista ennen määräaikaa. Toisaalta sama ongelma on muillakin hyvinvointialueilla eli arviointimenettelyssä tulee olemaan tungosta.
Henkilöstö on hyvinvointialueemme tärkein voimavara. Siitä onkin pidettävä erityisen hyvää huolta. Positiivisena näen, että hyvinvointialueen henkilöstöä on saatu lisättyä viime vuonna yli 200 henkilöllä. Työnantajan kuva on myös parantunut selvästi kahden viimeisen vuoden aikana ja henkilöstö tekee työtä edelleen suurella sydämellä. Hoitotyön potilaspalautekysely tehtiin syyskuussa 2024 ja sen mukaan hyvinvointialueen potilaat ja asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä hoitohenkilöstön palveluihin.
Palveluihin pääsemisessä on ajoittain haasteita. Ei voi olla oikein, että puhelimessa joutuu edelleen jonottamaan palveluun pääsyä 45 minuuttia tai, että äiti jonottaa päivystyksessä kahden pienen lapsen kanssa lääkärille pääsyä viisi tuntia. Mielenkiintoista on ollut myös todeta, että hyvinvointialueellamme lapsilla on 2,6 kertainen riski tulla sijoitetuksi kodin ulkopuolelle esim. Etelä-Karjalan hyvinvointialueeseen verrattuna. Syyt on selvitettävä perinpohjin.