Kymmenen senttiä – pieni raha vai suuri merkitys?

Kymmenen senttiä kuulostaa pieneltä rahalta. Kaupan kassalla sillä ei nykyään saa juuri mitään. Maataloudessa kymmenen senttiä voi kuitenkin olla jotain aivan muuta – jopa ratkaiseva summa.

Jos viljelijä saisi maidostaan kymmenen senttiä enemmän litralta ja tilan vuosituotanto on 50000 litraa, merkitsisi se 5000 euroa lisää liikevaihtoa vuodessa. Viljassa vaikutus on aivan samanlainen, 50000 kilon sadolla kymmenen sentin hinnankorotus merkitsisi 5000 euroa lisää.

Tämä ei ole pelkkää matematiikkaa. Se tarkoittaa mahdollisuutta maksaa lainoja, tehdä tarpeellisia investointeja, selvitä kasvavista kustannuksista ja ennen kaikkea saada omasta työstä hieman parempi korvaus.

Maataloudessa puhutaan usein siitä, kuinka tärkeää on pitää tuotanto kannattavana. Samalla pitäisi muistaa, että viljelijä ei voi loputtomasti säästää omasta työstään tai ottaa lisää riskiä. Kun tuotantopanosten hinnat nousevat, myös tuottajahinnan pitäisi seurata mukana.

Kymmenen senttiä tuotteesta voi kuluttajalle olla lähes huomaamaton asia. Viljelijälle se voi olla kuitenkin merkittävä ero. Siksi suomalaisen ruoan hinnasta puhuttaessa pitäisi muistaa yksi tärkeä kysymys: Mikä osuus ruoan hinnasta päätyy sille ihmiselle, joka sen ruoan tuottaa?

Ilman kannattavaa maataloutta ei ole myöskään kotimaista ruokaturvaa. Siksi viljelijän työstä on maksettava hinta, jolla kannattaa jatkaa – ei vain selviytyä.