Luottamus vaatii avoimuutta

Hyvinvointialueilla päätetään ihmisten arkea koskevista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä merkittävistä julkisista varoista. Pohjois-Karjalassakaan luottamus päätöksentekoon ei synny itsestään, vaan se rakentuu avoimuudesta, missä sidonnaisuusilmoituksilla on keskeinen rooli. Hyvinvointivaltuustossamme on edelleen kymmenkunta valtuutettua tai viranhaltijaa, jotka eivät useista tarkastuslautakunnan pyynnöistä huolimatta halua tehdä sidonnaisuusilmoitusta. Onko heillä omasta mielestään syytä peitellä jotain vai johtuuko tämä vain laiskuudesta? Ohjeet ovat kaikille ilmoitusvelvollisille tulleet sähköpostitse ja ne ovat yksinkertaisia ja selviä.

Hyvinvointialueesta annetun lain mukaisen sidonnaisuusilmoituksen tarkoitus ei ole epäillä luottamushenkilöiden tai viranhaltijoiden rehellisyyttä. Sen tarkoitus on tehdä päätöksenteon taustat näkyviksi ja vahvistaa päätösten uskottavuutta. Kun sidonnaisuudet ovat avoimesti tiedossa, myös epäilyt ja väärinkäsitykset vähenevät. Avoimuus suojaa ennen kaikkea päättäjää itseään vaikka hän ei sitä itse tiedostaisi.

Sidonnaisuus ei tarkoita automaattisesti esteellisyyttä. Ilmoitusten avulla voidaan tunnistaa tilanteet, joissa henkilön esteellisyys saattaa syntyä, ja toimia oikein jo ennakolta. Ilman ilmoituksia riskinä on, että esteellisyys huomataan vasta jälkikäteen, jolloin vahinko luottamukselle tai päätöksen laillisuudelle on jo tapahtunut. Päätöksestä on tällöin mahdollista kannella. 

Julkinen luottamustehtävä ei ole sama asia kuin yksityishenkilön asema. Se tuo mukanaan velvollisuuden kestää läpinäkyvyyttä. Kansalaisilla on oikeus tietää, millaisista lähtökohdista heidän asioistaan päätetään myös silloin, kun sidonnaisuuksilla ei tosiasiassa ole vaikutusta päätöksiin. Sidonnaisuusilmoitusten järjestelmä perustuu oma-aloitteisuuteen ja luottamukseen. Jos ilmoituksia ei haluta tehdä, murenee samalla koko järjestelmän perusajatus.

Sanomalehti Karjalainen 6.2.2026