Reservin yläikärajan nosto on oikea päätös!

Eduskunnassa käsiteltävä esitys reservin yläikärajan nostamisesta 65 ikävuoteen herättää vilkasta keskustelua. Kyse ei ole pienestä teknisestä muutoksesta, vaan siitä, miten Suomi varautuu tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin. Suomen turvallisuus tukeutuu vahvasti reserviläisiin myös Natossa.

Käytännössä muutos tarkoittaa, että aiemmin reservistä poistuneet 50–60-vuotiaat pysyisivät reservissä pidempään. Reservin koko kasvaisi arviolta noin 120 000 reserviläisellä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ikääntyneitä reserviläisiä automaattisesti kutsuttaisiin kertausharjoituksiin tai rintamatehtäviin. Kyse on ennen kaikkea mahdollisuudesta hyödyntää iäkkäämmän reserviläisen osaamista tarpeen mukaan. 

Eihän yli 50 tai 60 vuotiaan osaamista ja kokemusta kannata unohtaa, päinvastoin hyödyntää kaikin keinoin isänmaan hyväksi. Monella vanhemmalla reserviläisellä on arvokasta kokemusta johtamisesta, logistiikasta, tekniikasta tai huollosta eli niistä tehtävistä, jotka ovat kriisitilanteessa aivan yhtä tärkeitä kuin fyysinen suorituskyky.

Turvallisuusympäristömme on muuttunut, ja siihen on Suomessakin reagoitava. Reservin yläikärajan nosto on yksi keino vahvistaa kokonaismaanpuolustusta. Samalla on kuitenkin huolehdittava realismista, vapaaehtoisuudesta ja reserviläisten jaksamisesta. 

Myös esim. Natossa arvostetaan, että Suomi kantaa vastuunsa ja rakentaa omaa puolustustaan määrätietoisesti. Suomi ei voi odottaa, että uhkat realisoituvat ennen kuin reagoimme. Suomi on aina puolustamisen arvoinen maa!