Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen vuoden 2025 tilikauden tulos oli 11,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kyseessä oli ensimmäinen ylijäämäinen vuosi hyvinvointialueen historiassa. Tulos ei kuitenkaan syntynyt helposti eikä kyse ole mistään ylimääräisestä rahasta, vaan määrätietoisesta talouden tasapainottamisesta vaikeiden päätösten kautta.

Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus saada talous tasapainoon. Tämä on tarkoittanut käytännössä säästötoimia, henkilöstöjärjestelyjä sekä palvelurakenteen muutoksia. Vaikka tavoitteena on aina toimia ihminen edellä, on todellisuus pakottanut tilanteeseen, jossa talous määrittää ne rajat, joiden sisällä palveluja voidaan järjestää.

Säästöjen vaikutukset näkyvät arjessa. Henkilöstö tekee työtään erittäin kuormittuneessa tilanteessa, ja samalla palveluja tuotetaan entistä niukemmilla resursseilla. Silti henkilöstö on osoittanut vahvaa sitoutumista ja vastuunkantoa vaikeassa tilanteessa. Ilman heidän joustavuuttaan ja venymistään hyvinvointialue ei olisi saavuttanut nykyistä tulosta.

Keskustelussa nousee usein esiin vaatimus johtajien määrän vähentämisestä. Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta ratkaisulta, mutta todellisuus on huomattavasti monimutkaisempi. Hyvinvointialueella johtoryhmää ja esihenkilöiden määrää on jo vähennetty. Samalla monet keskitason esihenkilöt työskentelevät jaksamisensa äärirajoilla.

Hyvä johtaminen ei ole hallinnollinen ylimääräinen kerros, vaan koko organisaation toimivuuden edellytys. Jos esihenkilöt uupuvat, vaikutukset näkyvät nopeasti henkilöstön hyvinvoinnissa, työilmapiirissä ja lopulta myös palvelujen laadussa. Henkilöstö ansaitsee hyvää johtamista myös taloudellisesti vaikeina aikoina.

Tulevaisuuden kannalta erityisen tärkeää on panostaa lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. LANUPE-projektin tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä ja tuoda palveluja yhteen siten, että perheet saisivat apua oikea-aikaisesti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä on oikea suunta.

Pohjois-Karjalassa on jo vuosia tiedetty, että ongelmien ehkäisy tulee yhteiskunnalle huomattavasti edullisemmaksi kuin raskaiden palvelujen jatkuva lisääminen. Siksi ennaltaehkäiseviin palveluihin tulisi panostaa nykyistä määrätietoisemmin ja tietojohtoisemmin. Samalla on huolehdittava siitä, että näin tärkeillä kehittämishankkeilla on myös riittävät resurssit ja päätoiminen vastuu.

Vuoden 2026 ja ennakkotietojen mukaan myös vuoden 2027 rahoitus näyttää edelleen tiukalta. Se tarkoittaa, että rakenteellisia muutoksia joudutaan jatkamaan myös tulevina vuosina. Juuri siksi päätöksenteossa tarvitaan realismia, mutta myös kykyä nähdä pitkälle tulevaisuuteen.

Hyvinvointialueen tärkein tehtävä on lopulta turvata ihmisten hyvinvointi. Talous on välttämätön väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi, mutta sen ei pitäisi koskaan muodostua itse tarkoitukseksi. Nykytilannetta kuvaa ehkä parhaiten yksi ajatus: ihminen on tavoite, mutta talous määrittää rajat.

Kari Kulmala, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan pj. (kok.)

Sanomalehti Karjalainen 10.06.2026